Uus osa jälleen kuvioissa :) Olin sanonnut joskus kauan sitten, että lopetan viidenteen sukupolveen, mutta nyt kun olen saavuttanut viidennen, niin tuntuu haikealta lopettaa. Siksi päätinkin, että jaktan Nowakeja niin kauan kun jaksan, mutta tänne tulee osia harvemmin. Aloitan Erikan jälkeen uuden tarinan EHKÄ, niin siitä tulee ykkösprojektini näiden tarinoiden suhteen, kun Falmanneissakin on aina niin paljon lavastamista yms. Että siinä menee aikaa ja paljon.

Mutta, osaan ->>>

...

...

...

...

Oli kulunut jo vuosia siitä, kun Ritsuka oli vangittu ja Shinji ja Hime olivat jääneet Senrin vastuulle. Robyn ei ole ilmoittanut itsestään mitään, ei osallistunut millään tavalla lastensa elämään. Senri muutti toiseen asuntoon lasten ja kihlattunsa kanssa. Shinji oli rauhallinen ja kiltti, hän rakasti Senriä ja Emikaa. Hime taas ja ksoi valittaa yhteisestä huoneesta ja elämästään muutenkin.

Emika katsoi aina parvekkeelta lasten matkaa kouluun ja huusi viimehetken neuvoja ja toivotuksia. Hän rakasti lapsiaan kuin omiaan, vaikka Himen kanssa olikin kärsivällisyys joskus tiukilla.

-Joko olet valmis? Senri kysyi.

-Jep. Emika vastasi kiskoessaan kenkäänsä paremmin jalkaan. Molemmat hymyilivät onnellisena.

-Kohta olemmekin aviopari, emmekä avopari. Emika sanoi hiljaa hymyillen. Senri nyökkäsi.

...

-Shinji, eikö sinun pitäisi mennä jo nukkumaan?

-Joo, ihan kohta. Mutta Hime kyllä vielä pelaa koneella...

-Teidän molempien on vaikeaa herätä huomenaamuna, jos ette mene nyt nukkumaan..

-Hyvä on. Öitä, Emika! Shinji sanoi ja halasi naista. Emika meni hämilleen. Ei Shinji ole ikinä ennen halannut häntä.

Samalla Senri tuli kylpyhuoneesta.

-Öitä,Senri-setä. Shinji halasi myös setäänsä. Senri halasi takaisin, vaikka ihmettelikin pojan käytöstä. Shinji piti Senriä ja Emikaa melkein oikeina vanhempina. Joskus hän saattoi sanoakin Senriä isäksi tai Emikaa äidiksi.

Hime vaan pelaili koneella. Hän ei jaksanut toivotella öitä aikuisille.

-Aika erikoista Shinjiltä. Senri sanoi hiljaa menessään sänkyyn. Emika mumisi vastaukseksi.

Mutta hän avasi silmänsä Senrin tullessaan hänen viereensä nukkumaan.

...

Kuukausien kuluttua

-Oh..Anteeksi...

-..Mutta odotatteko jotakuta? Emika kysyi naiselta joka seisoi selin häneen.

-Kyllä..

-..Asuuko... Emika?

-Robyn?

-Asutko sinä täällä?

-Kyllä...

Emika avasi oven ja Robyn käveli sisälle hänen perässään mitään kysymättä.

-Oikein..mukavan näköinen koti...

-No?

-Mitä no?

-Mitä asiaa sinulla on?

-Älä ole kärsimätön, se ei ole hyväksi raskaana olevalle naiselle..

-Sano jo, mitä sinulla on asiana?!!

-Äläpä heittäydy törkeäksi, tulin katsomaan lapsiani..

-Et voi olla tosissasi. Et ole mitenkään välittänyt lapsistasi yli kymmeneen vuoteen ja nyt tulit katsomaan...

-Itse asiassa hakemaan..

-Hakemaan?!..Ai, hei Senri..

-Hei Senri, siitä onkin pitkä aika...

-Todellakin...

-Kuule, minulla olisi vähän asiaa lapsiani koskien..

-Mitä asiasi koskee? Senri kysyi pöydän ääressä.

-Ajattelin, että nyt kun he ovat kasvaneet, niin he voisivat tulla luokseni asumaan tai olla joitakin viikkoja luonani...

-Tuota...

-Ymmärrän toki, jos epäilet, mutta minä olen juuri saanut perinnön vanhemmiltani, joten pystyisin nyt olemaan lasten kanssa...

-Niin, tuota...

-Mutta huoltajuus on minulla ja ...

-Sinä et voi vain tulla vaatimaan Hiemä ja Shinjiä itsellesi.

-Emika, mitä jos menisit ottamaan sohvalle torkut..?

-Niin, muttaentäs jos kysyisimme lapsilta, mitä mieltä he ovat?

-Käyhän se..

-Jos he valitsevat minut, et saa vastustella. Mutta jos he valitsevat sinut sen sijaan, niin minä en vastustele.

-Sovittu.

Samassa ovi aukesi ja Shinji tuli sisään.

-Moi.

-Hei, oliko kiva päivä? Senri kysyi ja esitteli sitten Robynin pojalle ja Himelle, kun tämä tuli perässä sisään.

-Niin, minä olen tosiaan teidän äitinne. En ole juurikaan ollut osallisena teidän kasvussanne, mutta nyt siihen tulee muutos.

-Juttelin setänne kanssa ja sovimme, että saatte itse päättää jäättekö tänne asumaan vai tuletteko mukaani?

-Asutko omakotitalossa?

-Asun, oikeassa kartanossa.

-Hienoa.

-Entäs sinä, poikani? Tuletko luokseni asumaan?

-Tuota, anteeksi nyt vain äiti, mutta jäisin mielummin tänne asumaan...

-No, eihän sille sitten voi mitään..

Shinji katsoi, kun Hime pakkasi nopeasti tavaransa ja lähti Robynin mukaan. Shinji ei jäänyt ikävöimään juuri ollenkaan Himeä. He näkisivät koulussa ja muutenkin heillä oli vähän huonot välit.

...

Pari viikkoa myöhemmin Himen lähdöstä oveen koputettiin.

-Anteeksi, asuuko Senri Nowaki täällä?

Emika käveli sisään hiukan epäleväisenä ja kutsui Senrin paikalle.

-Hei pikkuveli. Ritsuka tervehti veljeään.

-Ritsuka, joko pääsit vankilasta?

-Joo, mutta minulla ei ole asuntoa enkä kehtaa mennä äidille...

-Voit jäädä kanssamme asumaan. Emika puuttui keskusteluun.

Ritsuka kiitti Emikaa tämän mennessä nukkumaan. Makuhuoneen oven sulkeuduttua Ritsuka kaappasi Senrin halaukseen.

-Oli ikävä...Miten lapset?

-Hime asuu Robynin luona..

-Entä...S..Shinji...? Ritsuka muisteli poikansa nimeä

-Täällä.

-Tuota..Missä nukun? Ritsuka kysyi pöydän ääressä Senrin annettua tälle leipälautasen eteen.

-No..Shinjin huoneessa on yksi vapaa sänky, joten voisit nukkua siinä..

-Kuka tulee huoneeseeni nukkumaan? kuului Shinjin ääni äkkiä. Poika oli tullut hyvin hiljaa huoneestaan katsomaan, kuka oli tullut käymään näin myöhään.

-Shinji, tässä on isäsi, Ritsuka. Senri esitteli pojan Ritsukalle ja toisinpäin.

Shinji kertoi innoissaan asioitaan Ritsukalle. Ritsuka katsoi välillä pikkuveljeään ja nauroi Shinjin jutuille.

Senri selitti Ritsukalle, että Emika menee aamulla lääkäriin, Shinji kouluun ja hän menisi töihin, mutta kyllä varmaan Ritsuka pärjää yksin kotona.

....

Aamulla Shinji ja Ritsuka söivät yhdessä aamupalaa.

Poika halusi innoissaan tietää, millaista oli vankilassa, mutta Ritsuka oli hiukan vastahakoinen kertomaan asiasta.

...

-Täällä sinä vain pelaat. Emika naurahti huomattuaan Ritsukan pelaavan pleikkaria.

Senrin tultua töistä, tämä kertoi uutisen.

-Muutamme asumaan keskustan ulkopuolelle omakotitaloon.

-Okei..tota..

-Rupea pakkamaan nopeasti ja katso, että Shinji saa myös pakattua. Emika hoputti. Ritsuka katsoi naista hetken ymmällään kunnes nyökkäsi. Hän oli pelännyt joutuvansa asumaan yksin, mutta kuultuaa pääsevänsä mukaan hän oli iloinen.

...

Tässä on Nowakien uusi koti.

...

Elämä sujui hyvin Nowakeilla. Ritsuka auttoi Emikaa kotitöissä. Senri teki yövuoroja lääkärinä.

Emika aloitti romaanin kirjoittamisen raskaana olessansa.

Eräänä yönä sitten Emikan synnytys alkoi.

Emikan ja Senrin esikoinen oli tyttö, Misa (?)

Sitten tuli toinen lapsi, poika, Kaoru.

Ja kolmas, poika myös, Kaworu.

Senrillä ja Ritsukalla oli kädet täynnä töitä kolmosten takia.

Emika kirjoitteli romaaniansa kovaa vauhtia, muttei ole kuitenkaan vielä loppusuoralla.

Iltaisin miehet pelailivat pleikkarilla pelejä ja Shinji kannusti molempia.

Ritsuka tiiraili vähän tähtiä löytääkseen jotain erikoista sieltä ja pääsikin haluamattaan pienelle matkalle.

Päästyään takaisin maanpinnalle Ritsuka kohtasi kahdet huolestuneet kasvot. Emika ja Shinji olivat juosseet ulos katsomaan Ritsukan lentoa. Senri oli jäänyt sisälle auttamaan kolmosia kasvussa.

Kaworu sai kasvaa ensimmäisenä. Hänestä tuli punapäinen hymyilevä poika. Joka on nähtäväst iperinyt isoisoisänsä silmät...

Sitten kasvoikin Misa (en ole kylläkään varma nimestä..) Äitinsä näköinen.

Viimeisenä kasvoi Kaoru. Isoisoisän silmät ja Emikan hiukset..

...

...

...

...

Anteeksi, että osan lopusta tuli todella tökköinen, mutta en oikein jaksanut enään kiinostua kirjoittamisesta...

Kommentteja toivoisin piristämään päiviäni :)